5.2. Siivet

Enneagrammiteorian siivet viittaavat oman ryhmän vasemmalla ja oikealla puolella oleviin persoonallisuusryhmiin. Esimerkiksi kakkosen siipimahdollisuudet ovat ykkönen ja kolmonen. Kakkonen voi auttamisessaan painottua yksityiskohtaiseen täydellisyydentavoitteluun (ykkössiipi) tai jatkuviin tulossuorituksiin (kolmossiipi).

Ykkössiivellinen kakkonen on tavallisesti hiljainen, vakava ja tunnollinen ihminen, jolla on sisäinen arvioiva kritiikki kuin ykkösillä ikään. Kolmos-siivellinen kakkonen on ulospäin suuntautuvampi, näyttävämpi pukeutumisessaan ja avoimesti viettelevä. Häntä ei sisäinen ääni turhaan rasita.

Toisena esimerkkinä on kuutonen, jonka siipimahdollisuudet ovat viitonen ja seitsikko. Viitossiivellinen kuutonen vetäytyy syrjemmälle ja seitsikkosiivellinen kuutonen voi olla hyvinkin leikkisä.

  Omaa persoonallisuuttaan tutkiessa voi havaita olevansa ”kallellaan” jompaan kumpaan, ei kumpaankaan, toisinaan toiseen ja toisinaan taas molempiin siipiin. Siipien vaikutus riippuu yksilöstä eikä niiden vaikutusta voi ennalta määritellä.

Siipien painotus voi vaihtua elämänvaiheittain. Siipipainotuksista huolimatta itsensä sisäiseltä dynamiikaltaan esimerkiksi kakkoseksi tunnistanut pysyy kakkosena.

Siipiteorian on todettu olevan hyvin toimiva käytännössä. Se monipuolistaa ja syventää meidän oman ja muiden peruspersoonallisuusryhmien erilaisuuden ymmärtämistä. Ulkoiset erot saman ryhmän persoonallisuuksien kesken voivat olla todella suuret. Esimerkiksi ulos- ja sisäänpäin suuntautumista löytyy eri persoonallisuusryhmien ihmisissä ja jokaisessa ryhmässä on sekä naisia että miehiä, kaikessa tasa-arvoisina.