1.3.6. Kognitiiviset teoriat

George Kelly rakensi 1930- luvulla henkilökohtaisten konstruktioiden teorian. Hän näki ihmisen tiedemiehen lailla rakentavan teoriaa omasta maailmastaan. Yleisesti ottaen kognitiiviset teoriat perustuvat havaitsemiseen, ajatteluun, ongelmanratkaisuun, oppimiseen ja muistamiseen.

Ihmistä pidetään tietoisena ja tavoitteellisena, hän on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tiedonhankinta ja -prosessointi ovat erittäin keskeisiä toimintoja. Ihminen muodostaa mielessään jatkuvasti uusia rakenteita ja tätä kautta maailmankuvaansa. Vanha tieto ja toimintatapa korvataan uudella, kypsemmällä ja kehittyneemmällä.

1980-luvulta kognitiiviset teoriat keskittyivät ajattelu- ja toimintastrategioihin. Tutkimuksen painopiste asettui prosesseihin ja niiden kuvauksiin, ei niinkään lopputulokseen kuten oppimisteorioissa. Viimeksimainituissahan tutkimuskohteena on ärsykkeen ja reaktion yhteenliittymä. Kognitiivisten teorioiden mukaan psyykkiset häiriöt ovat maailmankuvan vääristymiä, ikään kuin vääriä malleja.