7.1. Kasvu alkaa itsehavainnoinnilla
Ensimmäisenä kehittämiskohteena kasvun alueella on itsehavainnointi eli oman elämän havainnointi. Havainnointimme
suuntautuu sekä ulkoiseen että sisäiseen
maailmaan. Sisäinen havainnoijamme kehittyy ja vahvistuu käytössä, tietoisuutemme laajenee ja syvenee
ja opimme ymmärtämään entistä paremmin todellista
itseämme ja persoonallista kasvureittiämme.
Olen itse elämäni subjekti, jota minun tulisi havainnoida ”objektiivisesti”. Voin pysähtyä silloin tällöin
päivän kuluessa tarkastelemaan mitä olen tekemässä, mitä tunnen
ja mitä ajattelen. Voin lisäksi ”kelata” tulevaisuutta ja menneisyyttä ajatuksissani ja tunteissani
aika ajoin pidemmänkin rupeaman ajan. Tällöin ehdin rauhoittua ja olen
läsnä nykyhetkessä.
Yksinkertaisinta on aluksi pysähdyttää itsensä — ainakin mielessään — käytännön tilanteissa, joissa
on jo toiminut persoonallisuutensa automatiikan mukaisesti ja
reagoiden. Kyseessä on tuttu ”taas kävi näin, sorry”-tilanne.
| |
Kasvun haasteena on tunnistaa persoonallisuuden
automatiikan ja reagoivuuden päälle meno jo tekemisen ja
vuorovaikutuksen aikana tai parhaimmillaan tietenkin
ennen kuin koko tilanne on alkanut. Itsehavainnointi ja
harjaantuminen tekee mestariksi, joten älä lannistu! |
Käytännön henkilökohtainen vinkki: Varaa itsellesi riittävän usein — päivittäin, viikoittain ja kuukausittain
— rauhallista aikaa sisäiseen havainnointiin. Mietiskelyä ja
retriittejä harrastavat ainakin tietävät rauhoitetun hiljaisen ajan merkityksen. Katsele hiljaisuudessa
sisäistä maisemaasi ja kuulostele oman elämäsi puhetta: sen
kaikkia ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia. Pidä päiväkirjaa tai kokoa muutoin havaintojasi omaa
kasvuasi varten.
Vinkki käytännön yhteistapaamisiin: Aloittakaa yhteinen tapaaminen ohjatulla tai hiljaisella mietiskelyllä
silloin kun se on luontevaa ja siihen on tarvetta. Ohjattuna
mietiskelynä voi olla rauhallinen sisäiseen havainnointiin johdatteleva puhe, runo, tekstinluku tms.
|