4.6.1. Suomalaiset kuutoset luonnehtivat itseään

• Minusta on syytä olla varovainen. Ei pidä rynnätä suin päin kaikkeen uuteen. Jos vanha koeteltu toimii, niin miksi sitä pitää mennä muuttamaan. Haluan pohtia asioita monipuolisesti ja ymmärtää itse mistä on kysymys. En tee yht`äkkisiä päätöksiä.


• En kunnioita auktoriteetteja enkä guruja, en varsinkaan jos he ovat tyhmiä. Huomaan usein ajautuvani vastahankaan. En ole valmis uskomaan mitä minulle syötetään, vaan haluan itse selvittää perusteellisesti mistä on kysymys. Kun puhun, en kunnioita kuvia ja uskallan tuoda näkökantani voimakkaastikin julki. Panen hanttiin aina kun on aihetta.


• En halua tuoda itseäni tykö, enkä totisesti mielistele ketään. Minulle on vierasta olla iso näkyvä johtaja. Mieluiten teen töitä oman luotettavan pikkuporukan kanssa. Olen valmis ajamaan ryhmäni etuja ja puolustan sitä tarvittaessa. Sanaani voi luottaa.


• Ryhmällä ja yhteistoiminnalla pitää olla selvät sovitut pelinsäännöt. Se luo turvallisuutta. En pidä yllättävistä aloitteista enkä muutoksista, joista ei ole yhdessä keskusteltu eikä sovittu. Jos tällaista ilmenee, alan luonnollisesti epäillä muiden— en kuitenkaan oman tiimini — tarkoitusperiä.


• Haen ihmisiin luottamuksellista yhteyttä. Läheiset ihmiset ovat minulle tärkeitä. Haluan olla auttavainen. En haluaisi riidellä.


• Itse otan vastuuta yläkanttiin, olen valmis tekemään lujasti töitä enkä kaihda hankaliakaan paikkoja. Usein huomaan auttavani asiakkaitani heille kaikkein vaikeimmissa ongelmissa. Tapaani puhua suoraan, jopa hyvinkin arvostelevasti, arvostetaan.


• Minulle on vaikeaa puhua itsestäni, varsinkin lapsuudestani, tunteistani ja jopa ajatuksistani. Vierastan nykyajan itsetutkisteluja ja ”henkitieteitä”.


• Pelko minua on ohjannut, sen kyllä ymmärrän. Ei kuitenkaan enää kuolemanpelko.


• Ennen melontaa saattaa rannalla pelottaa, sillä voihan sitä aina kuolla. Välillä on vain kiva pelätä ja huomata lopulta ylittävänsä itsensä.


• Tykkään huumorista, se keventää. Oma huumorini saattaa olla muiden mielestä reipasta ja sarkastistakin. Toiset tykkää siitä, toiset eivät. ”Mies saa melkein kaiken mitä hän todella haluaa ja aina kaiken mitä hän pelkää”.


• Inhoan erityisesti sitä, että minä joudun valmiiksi päätettyjen asioiden eteen. Haluan tulla kuulluksi. Ennen meillä oli aikaa soitella ja olla yhteydessä, olin osa sisäpiiriä. Minulla on syvä kaipuu, voinpa sanoa hinku, kuulua joukkoon.


• Minulla on selkeä kuva, ettei minua tarvita mihinkään vaikka minulla on hyvät verkostot. En halua valtaa, mutta haluan että valmiuksiani ja kykyjäni käytetään.


• Minulla on päällä usein pysyvä ahdistus, koska olen tiukoilla koko ajan. Haluan hoitaa velvollisuuteni.


• Kuutoset kertovat miten stressi aikaansaa heissä jäykkyyttä ja täydelliseen oppositioon vetäytymistä. Pelko ja epäilys voi tällöin johtaa vainoharhaisuuteen tai paniikkiin: Nautin stressitilasta, koska terävöidyn ja saan itsessäni olevat voimavarat käyttöön. Minun on vaikea pysähdyttää jatkuvaa stressitilaani. Kehitän itselleni stressin mistä vain. Vatvon asioita. Olen huolissani kaikesta. Entäpä jos.. .. Voivottelen. Tulen kiukkuiseksi ja tiuskin. Pinna lyhenee ja ääni kovenee. Pyrin yksisilmäisesti tekemään sen, mikä on pakko. Painan loppuun vielä nopeammin. Nukahdan pystyyn.


• Kuutoset kertovat miten lepotilassa turvallisina ollessaan rohkeus täyttää mielen poistaen epäilyt ja pelot: Jos on liikaa aikaa, olen aivan ”tomaatti”, en saa aikaan mitään. Kun heitän vapaalle, saan aluksi päänsärkyä. Ihmeellistä miten loman alettua jokin iskee kehollisesti. Verenpaine nousee. Kun loma jatkuu riittävästi, niin olo tasaantuu. Pystyn rentoutumaan. Alan pohdiskella elämääni ja pääsen omien sisäisten ”möykkyjeni” yli. Haluan olla ystävien kanssa ja pitää hauskaa.

---