4.2.1. Suomalaiset kakkoset luonnehtivat itseään

• Tahdon auttaa. Minusta on moneksi, koska pystyn muuttumaan tilanteiden mukaan. Olen kiitollinen kun voin auttaa erilaisissa tarpeissa.


• Haluan olla miellyttävä ja pidetty. Minulla on epämukava olo jos minua ei pidetä miellyttävänä, jos apuni torjutaan tai jos toimintaani kritisoidaan. Tällaisissa tilanteissa ahdistun sisäisesti. Nielen kuitenkin ahdistukseni enkä ilmaise sitä.


• En pysty konfrontoimaan enkä riitelemään. Ihmisten väliset kohtaukset ovat kauheita.


• Tunnen toisten tunteet herkästi, pystyn kertomaan niistä ja ottamaan ne huomioon. Omiin tunteisiini minulla ei ole yhteyttä. Siksi kysyn aina muilta miten heillä menee ja miltä heistä tuntuu, jotteivät he huomaisi tai ehtisi kysyä samaa minulta.


• Minun on tosi vaikea sanoa apuani pyydettäessä ”ei”. Minulla ei ilmeisesti ole rajoja toisiin nähden. En pysty sanomaan missä oma identiteettini alkaa ja missä se päättyy.


• Minulla on toisten auttamisessa ”pystyn mihin tahansa” olo. Tuntuu miten maailma on pieni ja minä olen suuri. Ellen itse pysty auttamaan järjestän avun. Olen verkostoihminen. Tunnen itseni usein korvaamattomaksi. Se tuntuu hyvältä, olen jopa ylpeä siitä. En kuitenkaan kerro tästä olostani muille ja toivon etteivät he huomaa itsetyytyväisyyttäni.


• Puhun mielelläni käsilläni, eleillä ja katseella.


• Etsiydyn muiden seuraan. Seurassa annan katseeni kiertää, haen huomiota ja ilahdun saatuani katseyhteyden. Siinä kenen seuraan uskaltaudun ja hakeudun olen kuitenkin jostain syystä valikoiva.


• Menen mukaan toisten elämään. Otan itseeni toisten vaikeuksia ja kärsimyksiä. Olen toisten puolesta sisäisesti vihainen. Toisten huolet ja tuntemukset — sellaisina kuin ne itse kuvittelen—ovat usein valtoimenaan mielessäni.


• Ajatukseni kiertävät usein kehää tai poukkoilevat asiasta toiseen ilman mitään loogista yhteyttä. Ajatukseni pätkivät ja minun on tosi vaikeaa pysyä keskittyneenä yhteen asiaan tai ajatukseen. Toisaalta minun on keskusteluissa helppo siirtyä aiheesta toiseen ja olla mukana useassakin samanaikaisessa ajatuskulussa.


• Kakkoset kertovat, että stressaantuneina itsensä unohtaminen erilaisiin auttajarooleihin korostuu. Heistä tulee yliampuvan vaatimattomia tai erikoiskohtelua vaativia: Sinnittelijä minussa voimistuu, uhittelen, tiukennan sävyä, otan ohjat käsiini. Alan ”nalkuttaa”. Vitsit ovat vähissä.


• Kakkoset kertovat, että heillä rentoutuneina ja hyvillä mielin ollessaan on itsetunto ja oma arvo ilman ulkoista hyväksyntää tai palautetta: Nautin yksinolosta. Kaipaan hiljaisuutta ja omaa tilaa. Ja silloin kun kaikki tämä on minulla, nautin todella. Annan keinun keinua hiljaa, katson taivasta, annan ajatusten kulkea. Olo on energinen. Ahdistuneisuus on poissa. Syntyy sisäinen pakko purkaa sisintään vaikkapa kirjoittamalla.